Lisätty todellisuus tuo digitaalisia kerroksia kokemuksiin

05.11.2019
Maineikas lontoolainen pelikäsikirjoittaja Rob Morgan jakoi osaamistaan Oulun ammattikorkeakoulussa lokakuussa järjestetyssä Virtu-työpajassa

Robert Morgan on työskennellyt lisätyn todellisuuden, tuttavallisemmin AR:n (augmented reality), parissa viimeiset kuusi vuotta. Hän piipahti Oulussa 19. lokakuuta jakamassa oppejaan digitaalisen kokemuksen luomisesta.

Tämä lontoolainen saatiin Suomeen Virtuaalinen elämyslääke – luovaa osaamista sote-alalle -hankkeen ja BusinessOulun yhteistyöllä. Morgan piti Oulun ammattikorkeakoulussa työpajan, joka kantoi nimeä Where Pokémon Go meets Punchdrunk Theatre: Designing Immersive Augmented Reality Stories for Real Places.

Rob Morgan läväyttää auditorion kankaalle Pokémon Go’n logon. Yleisö nauraa.

Pokémon Go on menestynein esimerkki lisätyn todellisuuden eli AR:n mahdista. Peli sijoittaa reaalimaailman paikkoihin hahmoja, joita pelaaja pyrkii nappaamaan kokoelmaansa.

Tärkeintä AR:n ymmärtämisessä on se, ettei sillä voida muuttaa todellisuutta fiktiiviseksi, vaan että sillä voidaan lisätä todellisuuden päälle toinen kerros.

Kamerakännykällä nähdyt digitaaliset Pokémonit eivät tietenkään ole todellisia, mutta grafiikka on todellinen, kuten on pelattava pelikin. Lisätty todellisuus ei siis ole virtuaalitodellisuutta (virtual reality, VR), jossa pelaaja/kokija pudotetaan keskelle kaikin puolin keinotekoista maailmaa.

Morgan myöntää, että AR:n saama rahoitus on ollut pitkään kiven alla.

”Mutta viimeisen kolmen vuoden aikana rahoittajien mielet ovat muuttuneet lisätyn todellisuuden suhteen”, hän iloitsee.

Eläviä ihmisiä

Rob Morgan työskentelee vuonna 2016 perustamansa Playlinesin luovana johtajana.

Yhtiö kehittää ja tuottaa lisätyn todellisuuden pelejä, jotka ovat immersiivisen ja osallistavan teatterin, liveroolipelin, Pokémon Go’n ja tarinavetoisen pelin risteyskohdassa.

Pyrkimyksenä on luoda saumaton kokemus, joka antaa pelaajan tutkia todellisia paikkoja, samalla kun lisätty todellisuus tuodaan hänelle äänen muodossa. Tarina ja pelimekaniikka reagoivat pelaajan liikkeisiin.

”Koska olen aina rakastanut teatteria, halusin lisätä kokemukseen lavasteita, puvustusta ja tietenkin oikeita näyttelijöitä”, kertoo Morgan, yksi immersiivisen kerronnan pioneereista.

Morganin oppeja sovellettiin käytäntöön. Kukin pienryhmä käsikirjoitti ammattikorkeakoulun tiloihin sijoittuvan pienimuotoisen AR-pelin. Kuvassa vasemmalta Otso Kaukomies, Jocelyn Marquez ja Hilkka Haaga.
Morganin oppeja sovellettiin käytäntöön. Kukin pienryhmä käsikirjoitti ammattikorkeakoulun tiloihin sijoittuvan pienimuotoisen AR-pelin. Kuvassa vasemmalta Otso Kaukomies, Jocelyn Marquez ja Hilkka Haaga.

Mahdollisuuksia

Rob Morgan on vakuuttunut lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista synnyttää ja kustomoida kokemuksia peleillä sekä luoda käyttötarkoituksia ja työkaluja ihmisten tarpeisiin. Miksi ei myös sote-puolelle.

Kontekstuaalinen informaatio, esimerkiksi Netflixin algoritmien käyttäjilleen tarjoamat suositukset, on maailmalla yhä kovempaa valuuttaa.

Lisätty todellisuus lupaa tuoda kontekstuaalista informaatiota käyttäjille järkevimmässä muodossa. Sen myötä myös internet tulee kaduille.

”Ihmiset voivat valita, ja kohta heidän täytyykin valita, mitä digitaalista sisältöä he näkevät kaduilla. Mainoksia, graffiteja… mutta mitä mainoksia, mitä graffiteja? Tarvitsemme pian selaimen, jolla valita, mitä näemme ja mitä emme.”

Luovien alojen osaajille, opiskelijoille ja kouluttajille suunnattu tilaisuus keräsi runsaat 20 osallistujaa.
Luovien alojen osaajille, opiskelijoille ja kouluttajille suunnattu tilaisuus keräsi runsaat 20 osallistujaa.

Uhkakuvia

Rob Morgan huomauttaa, että yhtä helposti ihminen voi sulkeutua omaan kuplaansa eli valitsee vain ne uutiset, jotka vahvistavat juuri hänen maailmankuvaansa. Vaarana on jopa radikalisoitua.

”Ihmiset ovat taitavia muokkaamaan kokemuksiaan ja sulkemaan silmänsä siltä, mistä he eivät pidä.”

Kun lisätty todellisuus lupaa mahdollisuuden editoida omaa todellisuuttaan, pitäisi Morganin mielestä pohtia sitä, kuka omistaa julkisten tilojen digitaalisen aspektin ja kuka saa muokata sitä.

”Näistä tulee poliittisesti latautuneita kysymyksiä. Siksi pidän tärkeänä, että teknologiasta on luotava nyt prototyyppejä ja sitä pitää tutkia. Sen vuoksi teen taidetta, en ainoastaan lisätyllä todellisuudella vaan lisätystä todellisuudesta.”

Morganin tähdittämä maksuton Virtu-työpaja, jonka yhteydessä tämä haastattelu tehtiin, oli suunnattu lähinnä AR-/VR-toimijoille sekä muiden luovien alojen edustajille, myös opiskelijoille ja kouluttajille.

Oamkin Kotkantien kampuksella järjestetty tapahtuma keräsi reilut parikymmentä osallistujaa.

 

Teksti: Pekka Ohtokangas

Kuvat: Tuukka Uusitalo